No johan tuon vätyksen sai tännekkin nyt sitten sanailemaan muutaman sanasen. Edellisestä kerrasta onkin venähtänyt jo aika tovi.

Elo on ollut varsin rauhaisaa. Muutaman kerran ollaan käyty jäljillä tai mä olen  ja Roope on lähinnä leikkinyt vormulakuskia. Joulun hujakoilla Poopon maha rupes reistaan taas oikein huolella eli ei ne allergiat olleetkaan hävinneet. Paluu takaisin lääkeruokaan ja kortisoonit kehiin. Nyt juo ja pissailee päivät pitkät. Toivottavasti saatas se pian kuntoon kun tahtoo olla niin äkänen ku on kipiäki.

Minä olen saanut olla mamman unileluna isossa sängyssä ja ihan peiton alla. Voi elämä kun on meikäläisellä lutuset oltavat. Pari viikkua sitten sain vielä uuven täkin ja tyynytkin. Onneksi, meinas ne pölypunkkiset vanhat rytkyt jo tökkimään.

Tänne Laajalahteen tulee koirapuisto. Ootetaan sitä kovasti, vaikka ei tiietäkkään mitä siellä tehdään. Ei näet ole tuota puistoilutaustaa tällä nakkilaumalla. Mutta kait se niin on että kun me tullaan paikalle niin muut lähtee pois että saadaan siellä kirmailla, eikö totta!?

Nyt täytyy mennä unipuuhiin. Yritän saada vätystä kirjoittelemaan vähän tihiämmin ja laittelemaan niitä kuviakin mitä meistä on räpsinyt.

Tutuille terkkuja

-Siiri-