Siinähän se viikonloppu taas hurahti niin ettei ehtinyt etes kissaa sanomaan.

Mamma yritti taas ottaa meistä kuvatuksia, mutta saas nähä miten se on onnistunut. Remppa pemppa kävi mua taas rääkkäämässä. Mä annan sen simputtaa vielä jonkun tovin ja sitten näytän sille kuka määrää. Pelailtiin futista ja tehtiin mamman kans kukkapenkkejä. Ja tietty otettiin arskaa, se vasta onki lustikasta, massu on jo ihan päivettynyt.

Ainiin ja sitten mä näin kauhian hirviö! Se oli semmonen piikikäs pallo. Oli ilmeisti tulossa meikäläisen pihamaalle, mutta onneks oli aita estämässä. No mähän sitä komensin aika kovaan ääneen hyvän matkan päästä ja Roope jeesas mun selän takana. Kello oli aika paljon ja mamma vei mut sitte sisälle ettei naapurit herää. Mua rupes niin harmittamaan ettei tahtonut unista tulla mitään. Mietin vaan että josko se kauhia hirviö pääsee tuonne meijän pihalle!

Käytiin me sitä haavoittunutta elukkaaki taas jäljestämässä. Se jälki oli paljon pitempi kuin aiemmin ja mä olin vähän hukassa välillä. Roopen jäljestykset oli mennyt ihan päin prinkkalaa vaikka huusin sille neuvoja kokoajan. Se hölömä oli jolkotellut taas pitkin ja poikin syömässä jäniksen paskoja. Mammalla meni vähän hermot...sano että tää touhu on ihan hanurista! Mä yritin sitä sitten lepyttää koko illan jahtaamalla varpaita. Mun pittää vähän ryhdistäytyä seuraavaksi kerraksi.

-Siiri