Siinä se kesä mennä jolkotteli ja syksy on jo ovella.

Roopen synskäritkin unohettiin niin huolella 6.8 ettei vallan tosikaan. Ihan hyvä kun ei niitä meikäläisenkään synttäreitä huomioitu mitenkää.

Roopella on tapahtunut ihimeparantuminen, nimittäin sen ruokaaineallergia on parantunut! Sehän diagnosoitiin reilut pari vuotta sitten kun tehtiin maha tähystys.Sen jälkeen on reppana syönyt vain lääkeruokaa. Ei oo saanut minkäänlaista herkkua, lohta lukuunottamatta. Jos se vahingossa pääsi napsimaan jotain muuta oli oksentelu taattu seuraus. Noooh muutama viikko sitten pääs Poopo meikäläisen pöperöille ja sille ei tullut mitään siitä...Mamma rupes miettimään josko sille vois jotain muuta sitten koittaa antaa. Nyt on sitten syöty kaikennäköisiä herkkuja...ja luita kans...kun ei se niitäkään ole aiemmin oksentamatta voinut syödä. Tämä luu-juttu on äly hyvä,  kun on kuulemma tuota hammaskiveä kertynyt niin paljon että ois pitänyt  mennä poistattamaan.

Sitten meillä on nyt räminäpurkki! Siitä kuuluu rasittavan kova ääni kun mamma sitä helistää. En mä siitä paljon välitä, mutta Poopo on nyt niiin hilijasta poikaa että. Ei rähjää etes vihulaisillekkaan. Mä oon nyt joutunut ottaan sen rähinäroolin, ettei meijän uskottavuus murene nyt ihan totaalisesti. Hirveesti ollaan nyt saatu uusia koirakavereita kun toi Poopo on niin älyttömän sosiaalinen muka. Moikkailee poikiaki muina miehinä. Epäilyttää tuo hieman...sehän saa kohta hintahtavan maineen tuolla raitilla.

Iskä oli käynyt kattomassa Vilimaa ja Taimia Impun ja Hartsan luona. Voi että sillä oli hyvät tuoksut mukana. Meijän pittää ehottomasti pittää nakkikokoontuminen!

Meikäläinen ei nyt päässyt niihin kokeisiinkaan tänä kesänä kun nuo on semmosia nysväkkeitä. Noh ekä ens kesänä paremmalla onnella. Ja toivottavasti päästäs harjoitusjälille vielä syssyn mittaan.

Tutuille terkkuja! Ja Sutille erityisesti..ilimottele ittestäs jottain sieltä rintamalta.

-Sotaleski Siiri-