Elikkäs tuo mamma murehti sitä löytynyttä mäykkytyttöä koko viime yön. Ei se tainnut monta silmällistä nukkua, tunnin pari. Me yritettiin Siirin kans olla viekussa lohduttamassa. Aamulla oli sitten päätös tehty, uusi tyttö tulis meille jos omistajaa ei ilmaantuis. Kyllähän se kolmaskin sopii tähän huusholliin mahtuu. Mamma soitti pieneläinklinikalle aamusella ja kukaan ei ollut pientä vielä kysellyt. Mamma myös varasi tytön meille ja sopi että menee sitä katsomaan. Iltapäivän soitto ennen käyntiä kuitenkin selvitti että omistaja oli löytynyt. Onnellinen loppu kuitenki...vaikka mammalle tais jäähä yks mäyräkoiran kokoinen kolo sytämmeen. Se aina vähän liikaa innostuu ja vähän liian nopiaa.

-Rooperttiino