Siiri (V. Auermoor Wendela)

 

Mä olen Siiri tai Tillikkä. Olen aika tuholainen. Tähän mennessä olen teurastanut perheen kaikki pehmolelut, yhden sohvan, rahin, muotoillut uusiksi mattoja ja reittänyt seiniä. Ja tässä vain muutamia mainitakseni. Niin ja olen mä saanut Roopeenkin muutaman reiän aikaiseksi.

Mä rakastan ruokaa, kissoja, ruokaa, raatoja, metsässä nuuhkuttamista ja ruokaa. Isot pojat on myös mun mieleen. Mamma sanoo että mä olen siinä iässä. En nyt tajua mitä ikää tarkottaa, mutta kuitenkin. Roope ei oikein siedä tuota mun muille pojille liehakointia vaan panee aina isot ärinät päälle. Se taitaa olla mustis vaikka ei sitä tunnustakkaan.

Ollaan käyty nyt pari kesää harjoittelemassa tuota verijälkeä ja se on aika lystiä puuhaa. Sitä pitäs päästä tekeen useammin.

Ollaan käyty myös semmosissa luolaharkoissaki ja näin ihka elävän ketun!

Roope tais siihen kettuun muuten vähän ihastua. Eka kerta oli vähän haparointia, mutta kyllä mä siitä ahdingostaki menin ja siellä vähän haukuin kun oli niin pirskaleen pimeetä ettei nähnyt eteenpäin. Ja jälkeen päin sain taas lihapullia, lurps. Noh toka kertana mä jo solahdin sinne putkeen kuin vanha tekijä, mutta sitten en tiennyt mitä olis pitänyt tehdä ja

kävin vähän lepäileen ja mietiskeleen. Kuulin kun mamma siellä yritti mua patistaa liikenteeseen, mutta en mä jaksanut. Noh sitten korvat punaisina mamma otti salaisen aseen käyttöön ja rupes mulle selittään, että siellä on KISSA! Ja badam mä lähdin heti sitä kattia etsimään. Ja taas mä sain lihapullia! Kait se ihan hyvin sitten meni.

Tänä kesänä käytiin sitä kettua uudemma kerran moikkaamassa ja olen vähän edistyntykin kuulemma, mutta en vielä valmis kokeisiin.

Vilman emäntä sai meidän mammanki houkuteltua noihin näyttelypuuhiin. Eli kävellään ympyrää ja vähän seistään ja taas saa lihapullia. Ihan hyvä palkka pienestä duunista!

Nyt tähän mennessä on kasassa 3 sertiä ja paras sijoitus on RYP2. Eli ihan kohtalaisesti on noi missikisat menneet.

Kerroinko muuten jo että rakastan ruokaa?