Niin se aika on kulunut siivillä ja kesäkin meni ennenkuin ehti kissaa sanomaan. Kohta on jo jouluki.

Piskuinen Helmi on kotiutunut meille hyvin ja on varsin rautainen pikkupimu. Onneksi maitohampaat tippuivat joten korvat saavat vähän aikaa olla rauhassa. Siellä mamman viekussa nukkuvat nuo typyt, Siiri ja Helmi. Tykkäävät niin olla lämpimässä peiton alla. Ja kyllähän tuo mammakin tykkää lämpöpattereista kun on viluvarvas. Meikäläinen vahtii alakerran valtakuntaa. Jonkunhan pittää sitäki hommaa tehä.

Ainii, olihan meillä tuo kennenlyskäki. Kävi vähä vanhanaikasesti kun Siiriin tämä lunssa iski just ennen Porvoon näyttelyä. Kyllä harmitti, oli meinaa ainut missikisa tän vuojen puolella. Paitsi meijän kesken niin vois vähä laihuttaa.

Meillä on muuten tullut tänne koirapuisto ja meikäläinen on siellä aikamoinen kingi jo. Kaikki taitaa pelätä mua!

Nyt pittää mennä.

Terkkuja Roope

Meitä on nyt sitten kolme. Viikko sitten meille tuli Helmi, ihan yhtäkkiä!

Se on lk kääpiö ja vasta 2 kk vanha. Se on niii-iin pieni ettei tosikaan. Sillä on ihan älyttömän terävät hampit ja roikkuu niillä tietenkin korvissa ja parrassa. Mutta ei se meikäläistä haittaa...saanpahan uuven leikkikaverin kun tuo Siiri on niin laiska.

Helmi

Koirapuistokin valmistui ja ollaan siellä käyty jolkottelemassa. Mamma on heitellyt palloa ja sitä noudetaan jos noudetaan. Odotellaan Helmin rokotuksia jotta päästäs sitäki enempi tuolla kylillä esittelemään.

Laitetaan vähän parempia kuvia jahka ehitään.

t. Tarhasetä Roope

No johan tuon vätyksen sai tännekkin nyt sitten sanailemaan muutaman sanasen. Edellisestä kerrasta onkin venähtänyt jo aika tovi.

Elo on ollut varsin rauhaisaa. Muutaman kerran ollaan käyty jäljillä tai mä olen  ja Roope on lähinnä leikkinyt vormulakuskia. Joulun hujakoilla Poopon maha rupes reistaan taas oikein huolella eli ei ne allergiat olleetkaan hävinneet. Paluu takaisin lääkeruokaan ja kortisoonit kehiin. Nyt juo ja pissailee päivät pitkät. Toivottavasti saatas se pian kuntoon kun tahtoo olla niin äkänen ku on kipiäki.

Minä olen saanut olla mamman unileluna isossa sängyssä ja ihan peiton alla. Voi elämä kun on meikäläisellä lutuset oltavat. Pari viikkua sitten sain vielä uuven täkin ja tyynytkin. Onneksi, meinas ne pölypunkkiset vanhat rytkyt jo tökkimään.

Tänne Laajalahteen tulee koirapuisto. Ootetaan sitä kovasti, vaikka ei tiietäkkään mitä siellä tehdään. Ei näet ole tuota puistoilutaustaa tällä nakkilaumalla. Mutta kait se niin on että kun me tullaan paikalle niin muut lähtee pois että saadaan siellä kirmailla, eikö totta!?

Nyt täytyy mennä unipuuhiin. Yritän saada vätystä kirjoittelemaan vähän tihiämmin ja laittelemaan niitä kuviakin mitä meistä on räpsinyt.

Tutuille terkkuja

-Siiri-

Päästiin männä viikonloppuna onneksi jäljille piiiitkästä aikaa. Voi että mä olin ihan täpinöissäni...ja nuuskuttelin ammattilaisen ottein. Roope juoksi taas kilpaa koko reitin läpi...oli aika hupaisa näky...sai mamman hekottamaan ihan huolella. Aikamoinen koomikko tuo Poopo!

Toivottavasti tuo jälkijutska ei jäänyt nyt tähän yhteen kertaan .

Nähtiin Hartsakin ihan sattumalla. Se on se Viliman ja Taimin Hartsa...voi kun se tuoksu ihan ältsin hyvältä...ihan Vilimalle. Toivottavasti päästäs näkemään pimut pian.

Siiri tarkkana

RokkiRoope

Siinä se kesä mennä jolkotteli ja syksy on jo ovella.

Roopen synskäritkin unohettiin niin huolella 6.8 ettei vallan tosikaan. Ihan hyvä kun ei niitä meikäläisenkään synttäreitä huomioitu mitenkää.

Roopella on tapahtunut ihimeparantuminen, nimittäin sen ruokaaineallergia on parantunut! Sehän diagnosoitiin reilut pari vuotta sitten kun tehtiin maha tähystys.Sen jälkeen on reppana syönyt vain lääkeruokaa. Ei oo saanut minkäänlaista herkkua, lohta lukuunottamatta. Jos se vahingossa pääsi napsimaan jotain muuta oli oksentelu taattu seuraus. Noooh muutama viikko sitten pääs Poopo meikäläisen pöperöille ja sille ei tullut mitään siitä...Mamma rupes miettimään josko sille vois jotain muuta sitten koittaa antaa. Nyt on sitten syöty kaikennäköisiä herkkuja...ja luita kans...kun ei se niitäkään ole aiemmin oksentamatta voinut syödä. Tämä luu-juttu on äly hyvä,  kun on kuulemma tuota hammaskiveä kertynyt niin paljon että ois pitänyt  mennä poistattamaan.

Sitten meillä on nyt räminäpurkki! Siitä kuuluu rasittavan kova ääni kun mamma sitä helistää. En mä siitä paljon välitä, mutta Poopo on nyt niiin hilijasta poikaa että. Ei rähjää etes vihulaisillekkaan. Mä oon nyt joutunut ottaan sen rähinäroolin, ettei meijän uskottavuus murene nyt ihan totaalisesti. Hirveesti ollaan nyt saatu uusia koirakavereita kun toi Poopo on niin älyttömän sosiaalinen muka. Moikkailee poikiaki muina miehinä. Epäilyttää tuo hieman...sehän saa kohta hintahtavan maineen tuolla raitilla.

Iskä oli käynyt kattomassa Vilimaa ja Taimia Impun ja Hartsan luona. Voi että sillä oli hyvät tuoksut mukana. Meijän pittää ehottomasti pittää nakkikokoontuminen!

Meikäläinen ei nyt päässyt niihin kokeisiinkaan tänä kesänä kun nuo on semmosia nysväkkeitä. Noh ekä ens kesänä paremmalla onnella. Ja toivottavasti päästäs harjoitusjälille vielä syssyn mittaan.

Tutuille terkkuja! Ja Sutille erityisesti..ilimottele ittestäs jottain sieltä rintamalta.

-Sotaleski Siiri-

Niin koitti näillekin nakeille kesäloma ja päästiin oikein kesälomareissulle Savoon ja Ouluun. Auton kyydissä tuli köröteltyä nyt ihan tykötarpeiksi saakka.

Pääsin jolkottelemaan mökille ihan vapaana ja meinas lähteä mopo totaalisesti käsistä kun tipahdin suo-ojaan ja jäin sinne jumiin. Olihan se vähän nolo kun mut sieltä jouduttiin naaraamaan pois...

Siellä tää jätkä menee neliveto päällä

Uinnin jälkeen pitää päästä piehtaroimaan multaan...

Käytiin soutelemassa ja Siiri jopa hyppäs veneestä uimaan. Yritti samalla juoda koko järven tyhjäksi...siinä onnistumatta tosin.

Mummon luona piti vähän kouluttaa niitä belgipoikia kun ei ne tajua kuka on kingi vaikka voissa paistas. Tulihan siinä parit tappelut mutta sehän ei meikäpoikaa haittaa! Kiri-belgi kosiskeli Siiriä ihan tosissaan...meinas mennä typsykällä välillä ihan hermot.

Pomppunakki

Hei jätkä, turha tulla mulle ryppyileen!

Kotiin kun päästiin niin saatiin uusi sohva niiden vanhojen Siirin tuhottujen tilalle. Saas nähdä kuin kauan tämä kaulustus kestää. Epäilen, ettei kovinkaan kauan...

Ainiin Karjaan kv-näytelmästä Siiri kävi pokaamassa vara-cacibin, eli cacibin metsästys jatkunee....Klaaralle isot onnittelut omasta cacibista!!!!!

Tutuille terkkuja!

Roope ja Siiri

Niin mulla oli 3 vee synttärit 28. pvä ja kukaan ei niitä muistanut. Ei tullut nakkikakkua eikä muutakaan makkista.

Ehkä syynä on, että vähän uudelleenmuotoilin meijän sohvan yks yö. Mutta pitihän pennuille saada kunnon pesä missä asustaa.

Meillä on tuon Roopen kans ollut vähän nokkapokkaa kun se ottaa mua välillä kupoliin. Se osaa olla niin rasittava ettei vallan tosikaan.

Mulla on tuossa naapurissa muuten kaks uutta poikakaveria Tico ja Remu. Ne on aika ihania.

Tuonne laitumelle on lehmät taas tulleet ja oon käynyt niitä monesti jo moikkaamassa. Ihan läheltäkin...ei mua pelota. Roope-jänishousu pitää aina kunnon hajuraon niihin. Yks ilta oltiin siellä kävelemässä ja kuului kovasti haulikon laukauksia ja mä olin heti lähössä jahtiin.Täpinöissäni kiljuin.  Mamma oli ihan ihmeissään kun luuli että olen paukku-arka. Joo-oo, mä säikyn vaan niitä ilotulitusraketteja..en oikeitä pyssyjen ääniä. Tiiänhän mä että pääsen kunnon töihin kun kuuluu kunnon laukaus!

-Siiri 3 vee

No tänä aamuna se taas alkoi. Se kauhia vikinä tuon Siirin toimesta. Aikoo taas pyöräyttää muutamat pennut. Siitä tulee niin mahottoman kiukkunen akka kun se niin "muka-pentujaan" hoivaa.

Mulle on tullut jo ekat harmaat karvatkin tuonne niskaan, ja en kyllä ihmettele!

Siiri oli käynyt jälkiharjoituksissa ja työ oli ollut täysin moitteetonta. En kyllä ihmettele, on se sen verran virtuoosi tuon nenänsä kanssa. Kait se niihin kokeisiinkin tässä kesällä menee.

Meikäläisen elo on ollut varsin rauhallista. Oon vikitellyt pimuja minkä ehin ja kaikki onkin muhun ihan kuumana. Valkkaan vain parhaat päältä. Oottelen, että tuo mamma alkais noihin kukkapenkkihommiin niin meikäläinenkin pääsis näyttämään kykynsä.

Vappunakki

Mammalla on uus kamera niin sen pitää harjotella näitä lähikuvia.

-Roope

Pitkästä aikaan saatiin tuo vätyskin tänne kirjoittelemaan.

Siirin silmä on parantunut. Ja muutenkin se on rasittava itsensä. Varastelee pöydiltä ruokaa kun silmä välttää. Siirille tuo pöydille pomppaaminen on helppoa kuin heinän teko.

Mitään näyttelyitä ei vielä ole buukattu, kait ne heräävät sitten kun on liian myöhäistä. Ei siinä muuta kun jää Siiriltä nakit saamatta sitte. Kerran ollaan käyty haistelemassa verijälkiä ja Siirillä meni hienosti niinkuin aina...meikäläinen keskittyi siihen kovaan vauhtiin ja panin huolella kulmat suoriksi. Ihmeen lujaa näillä töppöjaloillakin pääsee kun kunnolla revittelee!

Nyt on ollut meillä kauneuvenhoitoviikonloppu. On korvat putsattu, kynnet leikattu ja hampaat rassattu puhtaiksi. Kelpaa tuolla kylillä taas patsastella. Mulla on pari hyvää pimua kiikarissa, saas nähä miten ukon käy!

Mamma osti itelleen sikakalliit saappaat. Meikäläinen sai niiden laatikon itelleni sängyksi. Vähän on ahas, mutta ei se haittaa.

Tutuille terkkuja!

-Roope